perjantai, 5. syyskuu 2008

Luku 5

Jos haluat pysyä kärryillä tarinasta, kelaa ihan loppuun ja aloita luku sieltä :)

Vieressämme pussaillaan ja he lähtevätkin pian pois tanssilattialle.
-Mikä sun nimi on? , poika kuiskaa korvaani. -Mä oon Noora , entäs sä? , kuiskaan takaisin. -Oon Teemu , hän kuiskaa. Teemu tuoksuu hyvälle , ja turvalliselle. -Onks sulla ollu kivaa? , Teemu kysyy ja tunnen kuiskauksen lämmön korvassani.
-Joo ihan , sulla? , Kysyn takaisin. -Joo , ainaki nyt, Teemu vastaa. Hymyilen. Katsahdan sitten tanssilattian reunalle missä Jessika seisoo. Hän hymyilee ja iskee silmää. Hidas loppuu ja irrottaudun Teemusta. -Hei kiitos , oli kiva tanssii , sanon. -Nii mustaki , Teemu pussaa minua poskelle ja häipyy sitten jonnekkin. Jään katsomaan hänen peräänsä. Sitten tunnen taputuksen olallani. Käännyn ja edessäni seisoo Jessika. -Mennään syömää ja juomaa jotain , hän sanoo ja lähden hänen mukaansa hämmentyneenä , ajatellen Teemua. Pöytä on täynnä herkkuja ja nappaan heti pari sipsiä kulhosta. Toisella pöydällä on jos minkälaisia juomia. Otan varovasti siiderin ja avaan sen. Kumoan juomaa kitaani , ja se maistuu hyvälle. Otan toisen hörpyn. Jessika on ottanut samanlaisen ja irvistää. -Hyi, oisko tääl mitään makeempaa? , Jessika laittaa siiderin takaisin ja maistaa jotain boolia , joka on vahvennettu alkoholilla. -Mm-m , tää on hyvää! , hän hihkaisee , enkä voi olla nauramatta. Hörppään siideriäni ja menen ruokapöydän luo. Otan taas muutaman sipsin ja sitten halkaisen suklaalevystä yhden rivin. Jessika istuu viereeni. -Kuka se poika oli kenen kaa sä tanssit ?, hän kysyy ja mussuttaa suolapähkinöitä.
-Emmä tiiä , valehtelen hiukan. -Aijaa , no oliks se kiva? , Jessika kysyy , ja nyökkään.

Valitettavasti tämä on ehkä viimeinen luku :(

perjantai, 5. syyskuu 2008

Luku 3

Punaiset rivitalot tulevat näkyviin ja kävelen vain nopeammin. Kävelen viimeiselle talolle ja soitan ovikelloa. Maria tulee avaamaan. -Ai moi Noora! Mitä sä tääl? , Maria haroo hiuksiaan ja on vasta yökkärissä. -Ooksä yksin? , kysyn vastaamatta Marian kysymykseen. -Joo, oon. Äiti lähti just töihin ja.. -Mull on sulle asiaa , keskeytän ja tungen sisälle. Maria ihmettelee muttei sano mitään. Maria istuu sohvalle mutta minä seison. -Miks et sä kertonu mulle et Nico on varattu? , Tivaan ja katson Mariaa vihreät silmät välkkyen. Maria katsoo maahan. -Mä halusin vaan suojella sua Noora , Maria sanoo ja nostaa päänsä katsoen minua. -Suojella mua miltä? , Kysyn hiljaa. -Ettet sä murtuis jos kuulisit , Maria selittää. -No oliks se parempi kuulla Nicolta itteltään? , Kysyn taas hiljaa. Maria nostaa päänsä ja katsoo minua pelästyneenä silmiin. Nyökkään. -Sä kerroit sille. Maria nostaa käden suulleen. Katson Mariaa nyt jo vihaisena. -Et kiitos vaan tuesta , sähähdän ja ryntään ovesta ulos. -Noora oota! Maria juoksee perääni, mutten pysähdy. Pian tunnen käden olkapäälläni. -Mä halusin kertoo , mutten uskaltanu, Noora.. , Kuulen Marian hiljaisen kuiskauksen takanani. Huokaan ja käännyn. -Maria , sä voit kertoo mulle kaiken , varsinki kaiken mikä koskee Nicoo , vastaan ja halaan Mariaa. Maria halaa takaisin ja kuiskaa: -Anna anteeks Noora.
Kävelemme takaisin sisään. -No mitä se sano ? , Maria utelee hymyillen ja istu sohvalle. Istun hitaasti lattalle ja kyyneleet yrittävät pyrkiä taas ulos. Ne voittavat ja alkavat hitaasti valua poskiani pitkin. Maria nousee ja kyykistyy viereeni. -Noora, eikai se sanonu mitään... Pahasti? , Maria silittää hiuksiani, ja nyökkään hitaasti. Nielaisen kyyneleet ja pyyhin niitä varovasti silmieni alta. -Se ei uskonu. Sanovaan et älä viitti naurattaa. Ja sit se sano et sitäpaitsi , pidän pienen tauon ja käännyn Mariaan. -Mä oon jo varattu , kuiskaan hiljaa ja purskahdan uudestaan itkuun. Maria halaa minua ja painaudun häneen. -Ja mä löin sitä , jatkan kuiskaten. -Ihan oikein sille jätkälle! Sä et oo ansainnu semmosta Noora , Maria sanoo ja katsoo minua päättäväisesti. Nyökkään hiljaa. -Mut lähetäänks nyt sinne shoppailee? , Rikon keskustelun. -No sopii mulle , ootas ku käyn laittamas vaatteet päälle , Maria nousee ja menee huoneeseensa. -Onks siel lämmin? , hän huutaa minulle ja huudan takaisin : -On!

Pörrötän hiuksiani ja astun sisälle Kamppiin.Maria tulee perässä ja räpäyttää meikattuja silmiään. -Mihin ekaks? , hän kysyy katsoen minua. -Päätä sä , vastaan ja katson takaisin. -Okei mennään Onlyyn , Maria sanoo ja lähdemme kävelemään sinne.
Astumme sisään ja tuhahdan; sisällä soitetaan jotain purkkapoppia. Maria ei ole kuulevinaan vaan lähtee kohti vaatteita. Lähden mukaan, mutta pysähdyn heti. Sieppaan käteeni ihanan mustan topin missä lukee: ~So sick. Otan sen käsivarrelleni ja lähden Marian perään. -Kato mitä mä löysin , sanon ja heilutan toppia Marian edessä. -No kiva , Maria sanoo ja katsoo farkkuja. -Älä pakota mun kokeilla noita , sanon kun Maria näyttää minulle valkoiset pillit. -Joojoo! , Maria sanoo ja työntää minut sovitus koppiin.

Onlyn ja Seppälän kassit makaa tuolilla vierelläni. Maria laskee punaisen Hesburgerin tarjottimen eteeni. Sieppaan juustohampurilaisen tarjottimelta ja avaan kääreen. Rupean syömään. Mariakin ottaa haukun , mutta pysähtyy sitten. Hän jää tuijottamaan ylitseni ja käännyn itsekkin sinne. -Älä kato! , Maria huudahtaa, mutta liian myöhään. Nico suutelee kaunista blondia, jonka tunnistan rinnakkaisluokan Jennaksi. Hän sanoo jotain ja blondi naurahtaa. Nico hymyilee blondille. He suutelevat vielä ja blondi lähtee sitten kipittämään korkkareillaan pois. Tuijotan Nicoa ja itku painaa kurkkua. En kumminkaan anna sille periksi, vaan käännyn taas hampurilaiseen. Katson sitä ja sitten Mariaa. Maria nielaisee. -Ei tee enää mieli syödä , sanon ja sysään tarjottimen pois.
-Mut sun pitää syödä Noora , Maria sanoo. -No älä esitä äitii se tulee sielt ruotsist muutenki kohta , sanon ärtyneenä ja Maria vaikenee. -No mä oon jo syöny , mennäänks? , Maria kysyy ja nyökkään. Otan kassit tuolilta ja nousen ylös.
-Mihis sitte? , Maria kysyy ja heilauttaa ruskeita hiuksiaan. Katsahdan kelloa , se on neljä , ja Katan bileet alkaa 7. -Öö , no mennään vaik H&M:mään , sanon nopeasti ja lähdemme sinne. Käännyn sivulle puhumaan jotain Marialle. Yhtäkkiä TUMPS. Törmään johonkin.
Ravistan päätäni ja edessäni seisoo tuttu blondi. Nico hymyilee minulle. -Moi Noora , hän sanoo. Pidän suuni kiinni ja tartun Mariaa kädestä. -Tuu, sanon ja lähden pois vetäen Mariaa kädestä. -Oisit sentää voinu moikata , Maria moittii, mutta vilkaisen häntä vihaisesti. Maria vaikenee taas. H&M aukenee edessämme ja päästän Marian kädestä irti. -Mennään, sanon ja astun kauppaan sisälle. Maria seuraa perässä. Pujottelen hyllyjen välissä ja etsin jotain sopivaa. Sitten nään punamusta raidalliset pillit ja hymyilen. -H&M DIVIDED , oot mun elämä , sanon Marialle ja Maria hymyilee.

perjantai, 5. syyskuu 2008

luku 4

Sori, kun tää luku on vähän myös sitä toistakin lukua, joten voittekos olla sitten valittamasta siitä? :D

Etsin sopivan koon ja asetan ne hitaasti käsivarrelleni. Tunnen olallani koputuksen. Käännyn ja luulen katsovani Marian innokkaita kasvoja , mutta edessäni seisoo Jessika. -Ai moi! , Huudahdan ja hymyilen. -Aattelin tulla kysyyn et tuutko sinne Katan bileisiin mun kaa? , Jessika hymyilee takaisin. -Joo, oon mä tulossa , vastaan. Jessikan kasvot alkaa loistaa , ja hän hymyilee entistä leveämmin. -Tosikiva. Ihanaa , mä tuun pyytää sua nii lähetää sit yhtä matkaa. Nähään sitte! , Jessika hymyilee ja hymyilen takaisin. -Joo , moikka, Jessika sanoo ja lähtee pois. Käännyn sitten takaisin hyllyyn.
-Ja se olisi 46.85 , kiitos. , Myyjä sanoo väsyneesti ja kaivan pankkikortin lompakostani. Myyjä vetää kortin lukijasta. -Pnkki vai luotto? Hän kysyy sitten ja katsoo minua tylsistyneenä . -Pankki , vastaan ja tuijotan takaisin. -Tässä olkaahyvä , myyjä ojentaa minulle H&M:än kassin ja kiitän. -Nonii , eiköhän lähetä sit kotiin? , Ehdotan toiveikkaana Marialle. -Jo nyt? Eihän me olla ees kauaa tääl oltu , Maria ihmettelee ja tapittaa minua ruskeilla silmillään. -Öö , ei nii , mut haluisin jo kotiin , sanon ja MAria nyökkää. -Okei , mennään vaa.

-Moikka , nähääks viel tänään illemmal ? , Maria kysyy ja kaivaa avaimet taskustaan. -Öö , no mä meen sinne Katan bileisiin et jos tuut sinne... , mutisen. -Ääh , emmä sinne , Maria nyrpistää nenäänsä. -Okei , no nähää sit huomenna , sanon ja halaan Mariaa. Maria halaa takaisin ja hymyilee. -Moikka , pidähän sit hauskaa. -Joo , pidänpidän. Nähää , sanon ja lähden kävelemään kotiin. "Mitäköhän niist bileistki tulee.." Ajattelen. Kännykkä tärisee taskussa ja avaan läpän. Jessikan numero välkkyy näytössä , ja painan vastaa. -Mooi. -No moi Noora , ootko jo kotona? , Jessikan ääni puhkuu intoa. -Ihan just , vastaan. -Okei , no soita mulle ku oota valmis nii nähään ulkona , Jessika intoilee. -Joo, moi. Lopetan puhelun ja huokaisen. Työnnän puhelimen taskuun ja vedän kerrostalomme oven auki. Kiipeän portaat 4:teen kerrokseen ja avaan oven missä lukee '' Huotari ''. Työnnän oven perässäni kiinni. Huokaisen ja kännykkä piippaa. 1 uusi viesti. Avaan läpän ja painan avaa. " Moi , mitäs teeet tänää? " Nico ja blondi välkähtävät päässäni ja suljen läpän. Päätän olla vastaamatta. Kipitän yläkertaan ja avaan vaatekaapin. Kaivan sieltä valkoiset pillit ja mustan topin jossa lukee valkoisella : Different. Päätän käyttää samaa valkoista hupparia kuin tänäänkin. Vaihdan vaatteet ja menen vessaan. Otan mustavalkopunaisen meikkipussini ja kaivan sieltä valkoisen kajalin. Levitän sitä silmiini. Musta ripsiväri harjaantuu tasaisesti ripsiini. Musta luomiväri kruunaa vielä kaiken. Sieppaan sitten harjan ja tupeeraan hiukseni isoksi pehkoksi. Otsatukan kampaan eteen. Lakkapullon korkki sanoo poks , ja suihkutan paljon lakkaa hiuksiini. Katson peiliin ja olen ihan tyytyväinen.
Hymyilen hieman ja soitan sitten Jessikalle: -Hei mä oon nyt valmis , nähään ulkona , sanon. -Okei , moi , Jessika sulkee puhelun. Laitan puhelimen äänettömälle ja työnnän sen takaisin taskuun. Kipitän alakertaan ja menen eteiseen. Työnnän mustat Converseni jalkaan ja otan hyllyltä avaimet. Työnnän ne toiseen taskuun ja avaan oven. Painan hissin nappia ja hissi kilahtaa. Painan 1 ja hissi nytkähtää liikkeelle. Pöyhistän hiuksiani jotka tuoksuvat vahvasti hiuslakalle. Hissin ovet aukeaa ja astun ulos. Työnnän painavan ulko-oven auki ja astun elokuiseen iltaan. Istahdan pihakeinuun , ja samassa ulko-ovi aukeaa uudestaan , ja Jessikan ääni kantautuu korviini: -Lähetään! , hän huutaa ja nousen. Jessikalla on myös valkoiset pillit , mutta pinkki napapaita , ja pinkki huppari. Hänellä on aika paljon meikkiä , ja platinanvaaleat hiuksensa hän on laittanut ponnarille.
Lähdemme kävelemään Katalle. -Mua jännittää , Jessika sanoo ja hymyilee minulle. -Joo , mutisen.
Katan talosta kuuluu jo kauas musiikin pauke. Nielaisen. Vedän hihojani alaspäin ja puristan ne käteeni nyrkkiin.
Olemme jo ovella , ja ulos kuuluu selvästi Rihannan - S.O.S , kappale. Avaamme oven ja Kata tulee meitä vastaan. Hän halaa Jessikaa ja katsoo sitten arvioivasti minua. -Moi , hän sanoo sitten ja hymyilee. -Moi, vastaan ja väläytän tekohymyn takaisin.
Astumme peremmälle ja tartun Jessikaa kädestä. -Lupaa ettet juo ittees ihan känniin , kuiskaan Jessikalle kun vastaamme hoipertelee joku 17 vuotias poika. -Joo , mä lupaan , Jessika kuiskaa takaisin ja pitää kädestäni lujasti. -Mennään tanssimaan , Jessika keksii ja vetää minut tanssilattialle. Kerään uteliaita katseita , mutten välitä. Tanssin ja musiikki tunkeutuu korviini. Jessika hymyilee : -Sä tanssit tosi hyvin vaikket kuuntele tälläst musaa , hän kommentoi. -No kiitos. Mä harrastan tanssii.. , kerron ja Jessika nyökkää. -Okei , Jessika huutaa musiikin yli.
Biisi loppuu, ja tulee hidas. Joku poika tulee pyytämään minua tanssiin. -Mee vaan , Jessika tönii minua selkään ja nyökkään viimein pojalle. Kävelen poika vieressäni tanssilattialle.

perjantai, 5. syyskuu 2008

Luku 2.

Kurkkua kuivaa ja nousen ylös. Katson kelloa. Kännykkään on tullut viesti : " Hei sori Noora ku olin nii ylimielinen eilen... Mut oli aika shokki , ku oon aina pitäny sua vaan frendinä... " Paiskaan kännykän seinään ja purskahdan itkuun. "Frendi, frendi, frendi." Ajatuksissani takoo ja huudan kovaa. Sitten tulen järkiini ja nostan kännykän lattialta. Siinä on lommo, mutta se on kunnossa. Huokaisen ja nousen ylös. Kävelen alakertaan ja otan kaapista lasin. Kaadan lasiin mehua ja juon janooni. Hieron silmiäni. Muistan selvästi eilisen. Huokaisen ja jätän kännykän alakertaan. Kipitän ylös ja avaan vaatekaappini. Vedän valkoisen hupparin kaapista ja heitän sen sängylle. Katson arvioivasti vaatekaappini sisältöä ja valitsen eilisen mustan topin ja valkoisen hameen. Otan mustat legginsit ja vedän ne päälleni. Peilaan itseäni kokovartalopeilistäni. Käännyn ja otan hiusharjani yöpöydältä. Harjaan hiukseni , mutta pörrötän ne taas pehkoksi. Sitten sieppaan lakkapullon , ja suihkutan sitä ympäri päätäni. Hieraisen silmiäni ja menen vessaan. Kaivan meikkipussistani mustan kajalin ja levitän sitä silmäni alle. Räpäytän silmää parikertaa ja on toisen silmän vuoro. Sitten kaivan mustaa ripsaria ja levitän sitä vahvoin sipaisuin , kumminkaan en jätä paakkuja. Katson kuvaani aika tyytyväisenä ja sipaisen vielä huulirasvaa huuliini. Työnnän kännykän ja avaimet taskuun ja suljen oven. Käytävällä Jessika tulee vastaan. -Ai moi Noora! Ootko jo miettiny niit bileitä? , Jessika kysäisee. Pudistan päätään. -Aijaa.. Mihis oot menossa? , Jessika utelee ja katsoo minua sinisillä silmillään. Tapitan takaisin. -Marialle , vastaan ja räpäytän vihreitä silmiäni päättäväisesti. -Aijaa. No mä soitan sulle myöhemmin niist bileistä , Jessika sanoo ja hymyilee. Nyökkään ja lähden kipittämään kerrostalon portaita alas. Avaan ulko-oven ja hengitän syksyistä , kumminkin lämmintä ilmaa. On elokuu ja masennun entisestään , kun muistan että koulut alkaa taas. Lukio ei kiinnostaisi. Lähden kävelemään mustilla Converseillani kohti punaisia rivitaloja jotka eivät ole kaukana

perjantai, 5. syyskuu 2008

Luku 1.

                                    LUKU 1         

Istun laiturilla ja heiluttelen jalkojani elokuisessa vedessä. Katsahdan tielle, kun kuulen pikkupoikien äänet. Ne ajavat tiellä ilman käsiä ja nauravat. Käännyn taas takaisin veteen. Se on harmaata enkä nää pohjaa. Ajatukseni keskeyttää kännykkä. Huoahdan ja kaivan kännyn taskustani. Katsahdan näyttöön. Painan hiljennä. Äitiä en nyt jaksaisi. Nousen laiturilta ja vedän sukat jalkaani. Mustat tennarit on jo kuluneet, mutta kulkee aina mukanani. Vedän ne jalkaan ja mustat , kerroksittain leikatut polkkatukka hiukseni heilahtavat kun nousen ylös. Kaivan hupparini taskusta
valkoisen iPodini ja laitan maailman jumalaisinta musaa soimaan. Lähden kävelemään kotiin , sitä varmaan äitikin olisi soittanut.

Yhtäkkiä tiellä vastaan tulee Nico. Hengähdän ja pörrötän hiuksiani. Otan toisen iPodin kuulokkeen pois korvastani. Sitten lähden reippaasti kävelemään eteenpäin . -Ai moi Noora , Nico sanoo ja hymyilee sitä ihanaa hymyään. Hymyilen takaisin : -Moivaan. Mitäs sä? , Kysyn ja potkaisen kengälläni maata. -Hyvää , sulle? , Nico katsoo minua sinisillä silmillään ja haroo vaaleaa tukkaansa. -Itseasias , mull ois sulle asiaa , mutisen hiljaa ja hymyilen hiukan. -No kerro vaa , Nico katsahtaa kelloa , mutta hymyilee söpösti. -Mä.. Mä oon jo aika pitkää tykänny susta , henkäisen nopeasti ja hymyilen. Nico ei hymyile ja minäkin muutun epätoivoiseksi. -Sävai? hah, älä jaksa naurattaa , Nico katsoo minua yhtäkkiä halveksivasti. - Sitäpaitsi , mä oon jo varattu , Nico lisää ja naurahtaa. Katson pitkäaikaista ihastustani jolla on halveksiva ilme. Itku painaa kurkkua. Puren huulta ja astun eteenpäin. Katson katkerasti Nicoa ja lyön häntä naamaan. -Sä et jättäny mulle muuta vaihtoehtoa , kuiskaan ja lähden juoksemaan kotiin. Juoksen ja kyyneleet purkautuu silmistäni. "I don't wanna be in love." iPodistani kuuluu ja itken entistä rajummin. En ajattele mitään. Valkoinen kerrostalo alkaa jo lähestyä. Pysähdyn ja kaivan avaimet taskustani. Työnnän ne lukkoon. Sisältä ei kuulu mitään , mutta pöydällä on lappu :
" Hei Noorakulta! Lähdin tänään sinne Ruotsiin. Jääkaapissa on ruokaa ja siirsin sun pankkitilille sen 200e , niinkuin pyysit. Kun et vastannut puhelimeenkaan niin jätin lapun ettet ihmettele missä olen. -Äiti. "
Huoahdan ja lysähdän sohvalle. Sammutan iPodini ja kyyneleet purkautuu taas ulos. Hautaan kasvot käsiini ja nyyhkytän hiljaa. Sitten kännykkäni soi taas. Kännykkä tärisee kädessäni kun avaan läpän. Soittaja on ehtinyt jo lopettaa.
Bestikseni numero vilkkuu näytössä kun Maria soittaa uudestaan. Painan vihreää: -Moi. -No moi Noora! Lähtisiks huomen mun kaa shoppailee? , Maria kysyy eikä huomaa itkua äänessäni. -Emmä varmaa jaksais, sori , mutisen Marialle. -Okei , no nähääks sit ylihuomen? , Maria kysyy. -Jooo, mutisen ja suljen läpän. Heitän puhelimen maahan ja hautaan taas kasvot käsiini. Sitten nousen sohvalta ja laahustan vessaan. Silmäni on suttuiset; kajalit ja ripsari on levinneet kyynelistä. Turhaudun ja pesen meikit pois. Tallustan yläkertaan. Otan mustat pillifarkut pois jalastani ja laitan yöhousut päälle. Katsahdan kelloa. Se näyttää 22.38. Huoahdan ja heitän mustan hupparin maahan. Tallustan takaisin alakertaan ja avaan jääkaapin. Paiskaan oven samantien kiinni. Kädessäni on maito ja kaadan sitä lasiin. Lämmitän sen ja sekoitan joukkoon kaakaota. Hörppään ja meinaan polttaa kieleni. Puhallan kaakaota ja istun keittiön pöydän ääreen. Yhtäkiä ovikello soi. Jätän kaakaon pöydälle ja nousen vastahakoisesti avaamaan oven. Naapurini Jessika seisoo ovella. -Öö, sori ku tuun näin myöhää, mut olisko sulla lainata sokeria? Ku meiltä loppu ja... -Joo joo, tuu sisään , keskeytän Jessikan väsyneesti. Laahustan takaisin keittiöön ja kaivan kaapista sokerin. -Tos ois. Palauta huomen , oon kotona , mutisen ja Jessika katsoo minua oudosti. -Etkö mee huomenna Katan bileisii? , hän kysyy. -En oo menossa , sanon. -Aijaa , no jos muutat mieles , mä oon kyl siellä , Jessika sanoo ja heilauttaa platinan vaaleita hiuksiaan. Nyökkään ja Jessika lähtee. Otan kaakaon pöydältä ja menen olohuoneeseen. Nostan kännykän lattialta ja lähden yläkertaan. Avaan huoneeni oven ja menen sängylle. Istun alas ja lysähdän tyynylle itkemään. Hautaan käteni tyynyn alle ja käteeni osuu jotain. Nostan päätäni ja vedän valokuvan esiin. Nico. Suljen silmäni ja revin valokuvan kahtia. Heitän sen roskakoriin ja lysähdän takaisin. Mieleeni nousee kuva: Astun lähemmäs ja lyön nyrkillä Nicoa. -Sä et jättäny mulle muuta vaihtoehtoa... Kuiskaus kaikuu päässäni ja tuijotan kattoon. Käännän kylkeä ja yritän nukkua. Kännykkä piippaa. Käännähdän äkisti ja kurotan kännykän yöpöydältä. " 1 Uusi viesti." Painan näytä: " Moi Noora. Tulisit sinne Katan bileisiin , meille tulis hauskaa! (: <3:Jessica " Huoahdan ja tekstaan: " No katotaa huomen. Ehkä tuun, ehkä en. ~Noora. " Käännyn katsomaan kattoon. Kännykkä piippaa taas. Avaan läpän ja katson viestin: " Ihanaa!<3 Soitan sulle huomenna." Suljen läpän ja laitan kännykän taas yöpöydälle. Käännyn ja suljen silmäni.